Usein kysyttyä

Onko saarella hyttysiä?
Leirisaaren hyttystilanne vaihtelee kesittäin. Joskus niitä on tuhottoman paljon, toisinaan taas sopivasti. Mukaan kannattaakin varata hyttyskarkotetta ja illaksi pitkähihaista vaatetta. Leirien ensiapulaukkuihin on varattu hydrokortisonivoidetta jolla voidaan kutinaa lieventää.

Onko saarella kioskia?
Leirisaarella ei ole omaa kioskia.

Kesäkuun alussa kylmää?
Jäät lähtevät leirisaaren vesiltä useimmiten huhti-toukokuun vaihteessa. Kevät tulee saaristoon hieman myöhemmin kuin mantereelle. Merivesi lämpiää mutta hitaasti.Siksi vielä kesäkuun alussakin voi leirisaarella olla viileitä öitä. Mukaan kannattaakin ensimmäisillä leiriviikoilla pakata lämmintä vaatetta, pipo, hanskat ja lämmin makuupussi.

Onko vesiturvallisuudesta huolehdittu?
Leirisaaren ehdoton sääntö numero yksi on se, että pelastus- tai veneilyliivit on oltava päällä (ja kunnolla kiinnitettyinä!) aina kun olemme vesillä. Tämä koskee paitsi leiriläisiä niin myös leiriohjaajia ja saaren henkilökuntaa.

Vesiklosetti vai kuivakäymälä?
Leirisaarella ei ole vesijohtoverkostoa eikä siis kotoa tuttua "vesivessaa". Saarella asiat hoidetaan PuuCeessä (PC) eli kuivakäymälässä. Jokaisen käynnin jälkeen PC:n luukkuun laitetaan kauhalla kariketta vieressä olevasta säkistä. Karikkeen avulla mm. hajuhaitat pienevät ja asiointi käymälässä on miellyttävämpää. Jokaisen käynnin jälkeen on muistettava huuhdella kädet vedellä tai puhdistavaalla geelillä. Käymälöiden tyhjennyksestä ja jätehuollosta vastaa ulkopuolinen urakoitsija. Leirin ohjaajat vastaavat käymälän päivittäisestä siivouksesta.

Pitääkö punkkeja pelätä?
Leirisaarella on todennäköisyys törmätä ruohikossa eläviin punkkeihin, varsinkin kun kesällä ollaan lyhytlahkeisissa housuissa ja ilman pitkävartisia saappaita. Siksi leirit järjestävät "punkkitarkastuksia" esimerkiksi saunomisen yhteydessä. Mikäli punkki havaitaan, täytyy se poistaa välittömästi tautivaaran välttämiseksi apteekista saatavilla punkkipihdeillä. Poisto on nopea ja kivuton toimenpide. Punkkipihtejä on leirien ensiapupakkauksissa sekä saaren henkilökunnalla. Kun punkki on irrotettu, ei jatkotoimenpiteitä tarvita.

"Suomen luonnossa liikkuu kaikennäköisiä purevia metsäneläviä, joista yleistä riesaa aiheuttavat muun muassa hyönteiset ja puutiainen, joka on verta imevä punkki. Valtaosa näistä pistoista ja puremista on Suomessa vaarattomia ja ne paranevat itsestään. Niistä on kuitenkin monenlaista kiusaa ja vaivaa. Muun muassa hyttyset ja punkki levittävät tauteja.

Punkin purtua vastaanotolle pitää hakeutua, jos pureman ympärille kehittyy punainen, rengasmainen ihottuma, jos puremakohta tulehtuu tai jos punkkia ei ole saatu poistettua kokonaan. Jos potilas sairastuu punkin pureman jälkeen flunssaa muistuttaviin oireisiin, on myös hakeuduttava lääkäriin.

Usein hyönteisten pistot ja puremat eivät vaadi mitään hoitoa. Purema- tai pistokohtaa voidaan viilentää jäällä tai kylmällä vedellä. Pistokohtaan voidaan käyttää paikallisesti esimerkiksi hydrokortisonivoidetta, joka lieventää paikallista tulehdusta ja kutinaa. Antihistamiini vaimentaa kutinaa ja pistosreaktion kokoa." (Itsehoito-ohjeet, Lahden kaupunki)

Lisätietoa punkeista: http://www.punkki.net/

Lähde: nuorisoasiainkeskuksen internetsivut